One day if I go to heaven…I’ll look around and say “It ain’t bad, but it ain’t San Francisco”.

En ookkaan vielä kertonu mitä toissa viikonloppuna tapahtui! Sain viimein kuvat joten nyt lähtee:

Otettiin tosiaan mun kaverin Michellen kanssa perjantai omavapaata koulusta koska mun hostdäd oli menossa to bay-area päiväksi joten saatiin sitte kyyti to the cityyn. Idea oli siis mennä moikkamaan mun kummitätiä ja sen perhettä jotka siis muutti tänne lokakuussa mutta ne meni viettämään joulun suomessa ja palas nyt tammikuun puolessa välissä niin mentiin sitte niille kyläilemään. Me oltiin niitten ekat vieraat niitten uudessa kämpässä. Tosi söpö kakskerroksinen talo aivan parinsadan metrin päässä tyyneltä valtamereltä! Niillä oli vielä vähäsen vielä kotiutuminen ja asettuminen kesken mutta hirveen kivalta näytti uus koti :)

Oltiin ruuhkien jälkeen the cityssä puolilta päivin ja mun kummitäti otti meät kyytiin ja lähdettiin sitte porukalla IKEAAN haha... kyllähä siellä tulee ihan semmone  kotonen fiilinki! ihan samanlaiset jutut siellä kuin suomalaisessakin ikeassa. Näky Ä:tä ja Ö:tä nimissä ja saipa sieltä ihan ruotsalaisia lihapulliakin! Vaikka ne kyllä näytti sen verran hirveiltä ettei tullu mieleenkään tilata. Ikeassa vierähti sitte semmonen parisen tuntia... sää ei ollu sanfranciscossa mitenkään paras (sato kaatamalla vettä) joten suunnattiin sitten sinne mun kummitädin asunnolle, laitettiin illallista, pelailtiin, juteltiin, leikittiin mun kummitytön kanssa, kateltiin netistä miten päästään seukkiaamuna downtowniin... eli siis tosi hauska ilta :)

Seukkiaamuna päästiin sitte suht. aikasin liikenteeseen ja suunnattiin keskustaan. Shoppailtiin parisen tuntia ja suunnattiin sieltä Fisherman's Wharfiin koska Michelle ei ollu käyny koskaan ennen San Franciscossa. Meillä oli vähän vaikeuksia liikkumisissa koska just silloin lauantaina oli joukko ihmisiä päättäny että nyt ois hyvä piettää mielenosoitus ja sotkea koko liikenne. Mielenosotus oli aborttia vastaan ja siellä oli oikeesti TOSI paljon ihmisä.. ei luoja! No mutta päästiin kuin päästiin sitte satamaan sitten lopulta, juotiin siellä kahvit ja sitten suunnattiin China Towniin! San francisco on siitä hauska kaupunki että kaikki on pakattu pieneen tilaan jos näin voi sanoa.. Siis kun katsot vasemmalle näät little Italyn ja oikealla näkyykin China Town ja ihan vähän matkan päässä tästä onkin jo union square! China towniin mentiin sen takia että haluttiin ensinnäki nähdä millanen paikka se on ja sitte että meitä kumpaakin on himottanu kiinalainen ruoka jo pitkään ja kuultiin että chinatownissa on tosi hyvä kiinalainen nimeltä House of Nanking. Mentiin sinne just vähän ennen oikean dinnerajan alkua ja saatiin kahen hengen pöytä heti ja ikkunan vierestä (niin huippua istua ikkunan vieressä ja vaan katella ihmisiä). Se paikka oli aika pieni ja pöydät oli lähellä toisiaan että tunnelma oli aika intiimi ja paikka oli TÄYSI koko illan. Ihmiset ootti ulkona että sais pöydän. Niin hyvä ruoka, suosittelen jos joskus SF:n päädytte! Ja chinatown oli muutenki aikamoinen elämys: ihmiset oikeestikki puhua pelkkää kiinaa (tai mitä ihmeen kieltä se olikaan) ja kaikki kyltit oli kiinankielellä ja kadut oli täynnä pikkukrääsä kojuja ja hedelmäkojuja ja take-away athentic chinese take-outtia.

Take-out! sooo cute :)

Pienten seikkailujen jälkeen löydettiin oikea juna tai siis Muni ja päästin takasin mun kummitädin luo. Meillä oli ideana käydä aikasin nukkumaan mutta jotenki kävi niin että tuli taas kummitädin kanssa valvottua vähän myöhempään kuin oli tarkotus. No seukki aamuna herättiin silti aikasin koska yks kohta mun Bucket Listillä oli käydä Glide kirkossa ja SF:ssa on semmonen. Niillä oli "celebration" (niinku ne niitä ite kutstu) yhdeksältä ja yhdeltätoista. Päätettiin mennä myöhempään ja löydettiin paikka muutaman mutkan kautta. SFn julkiset ei oo hirveen selkeitä! Niille jotka ei tiedä niin glide on siis perinteisesti ollut mustien kirkko jossa pääpainona herransanan lisäksi on laulaminen. Ja oli kyllä ihan mieletön kokemus. Siellä me kaks niin valkosta tyttöä "vähän" erotuttiin joukosta mutta eipä tuo haitannu! Yhtälailla me laulettiin mukana hallelujaah ja ihmiset tosiaan nousi seisomaan ja tanssi. Niillä oli aina päälaulaja ja sitten takana kuoro joka laulo taustaääniä ja ihana live bändi jossa oli tosi hieno saksofonisti... rakastan vaan niin fonin ääntä etenki ku jotku saa semmosen ihanan karhean, "rusty" voicen. Hieno ja unohtumaton kokemus.

Tommone!